keskiviikko 16. marraskuuta 2011
Kun kuuma puna kohoaa kasvoille ja muita kertomuksia.
Terve Teille Taas, Tässä Turinoidaan Tai Tarinoidaan Tutuja Tapahtumia Tosielämästä Tässä Todellisuudessa.
Raskaan työn uuvuttamina saatii loistoidea, että vois syödä ! Sit syötii.
Bongattuja perusporilaisia:
Tiina 35v. Tulee vastaan lastenrattaita työntäen. Vieressä siksakkia polkevat äkkiseltään arvattuna noin 5-vuotiaat kaksospojat. Suu tiukkana viivana Tiina Tallaa Tannerta Työntäen Tuplarattaita kohti avointa päiväkotia. Myötätunnon tunteissa hymyillään ystävällisesti, mutta silmät horisonttiin tuijottaen hän runnoo eteenpäin. Pojat sentään huomioi meitä. Mielipuolinen virne lapsenkasvoillaan he sotkevat kohti. Viime tingassa ehdimme väistää pientareelle, mutta saamme kasvoillemme mitä kirjavimman skaalan HYVIN rumia sanoja. Suu auki jäätiin kattoo perään ja saatiin todistaa miten äiti lähes yhtä värikkäällä kielellä anto pojille kurinpalautusta.
Missä kasvatus?
Tsempit Tintille !
Pena 61 vuotta, entinen linja-autokuski, vaihtoi alaa viisi vuotta sitten juomapuolelle. Raskas ala, nimittäin alkaa aamukuudelta ja jatkuu yön pikkutunneille saakka niin kauan kuin seura kelpaa ja usein myös sen jälkeen.
Tänäänkin illan hämärtyessä ja toimiston sulkeutuessa Penan työpäivä jatkuu. Tämä mies ei periksi anna.
Silmät harittaen hän sitkeästi parantaa maailmaa tuijottaen tiukasti Gallen-Kallelan kivisiä kasvoja taskumatti seuranaan.
"Kuules Matti, mihi tää maailma o menos ku enää ei sossutkaa meille synnyinkaupungin uskollisil kannattajil enää mitää an. Ei leivämmurentakaa. Lähretääks Raumal?"
Penan päättäväisyys näkyy askelissa. Yks oikeel kaks vasemmal. Vielä hän kääntyy katsomaan Gallen-Kallelaa silmiin ja tajuaa taskumatin puuttuvan. Parilla horjumattomalla loikalla hän on penkillä ja nostaa kaksin käsin masan ilmaan. Verestävin silmin hän katsoo ystäväänsä ja hymyilee harvat ruskeat hampaat vilkkuen:
"Kaverii ei jätet!"
Marjaliisa 50v odottaa poikaansa, joka on viimein antanut kuulua itsestään viiden vuoden tauon jälkeen. Lie rahat pojalla lopussa? Marjaliisa on ostanut kaupasta mansikkakaakkua, nami, ja hellii mielessään elämänsä ainoaa valonpilkkua, rakasta poikaansa.
Lieventääkseen jännitystä hän valjastaa elämänkumppaninsa hihnaan. Tämä persialaiskissa Isadora seuraa häntä ulos ovesta alas kadulle. On päivän lenkin aika. Nahkahousut kiiltelevät Marjaliisan reisiä myötäillen ja niittivyö kilkahtelee kankulta toiselle. Marjaliisa tuntee olevansa ah niin hemaiseva ja siksi uskookin monen nuoren miehen katseiden kääntyvän. Onneksi Marjaliisa ei näe aurinkolasien takana piileskelevää myötähäpeää, jota hän vastaantulevilta kerää.
Vielä rohkaisuryyppy naapuribaarista ja poika saa tulla !
On siinä akalla elämä.
Päivikki, 29-vuotias, intoa puhkuva liikunnanopettaja saa ryhmän sohvaperunatkin juoksemaan Cooperin testin. Korvasta korvaan ulottuva hymy ei katoa hetkeksikään hänen selittäessään napatanssin alkeita viikonlopun tapahtumia kertaaville nuorille. Muutamalle hämmentyneen näköiselle nuorelle hän kuitenkin lupaa avaimet kuntosalille ja helpottuneet kasvot katoavat ovesta musiikin ulottumattomiin. Illalla Päivikki porhaltaa vielä vastaan pururadalla. Hahmo katoaa kauas horisonttiin ja kun itse pääsen kierroksen loppuun raskaasti huohottaen, tapaan jälleen hänet suihkunraikkaana porkkanaa rouskuttaen.
Päivikki -päivänpiristys !
Samuli 17, istuu ATK-luokan edessä silmälasejaan puhdistaen. Ajatuksissaan hän jo liitää internetin ihmemaailmassa. Tänään on tiedossa suuri taisto TEOS-sotilaiden kesken. Onneks exelit on hallinnassa ja Samuli saa sukeltaa omiin virtuaalimaailmoihinsa.
Ovi kolahtaa ja Samuli nostaa katseensa. Koulun kuumin HOT-mimmi sipsuttaa kuuden sentin koroilla käytävää pitkin. Samulin mahassa muljahtaa ja kädet hikoaa. Hän tuntee kuuman punan kohoavan kasvoilleen. Tyttö tirskahtaa käteensä ja kiiruhtaa ohi. Samuli ei kykene irroittamaan katsettaan tytöstä, ennen kuin tämä on kadonnut nurkan taakse. Samassa hän kuitenkin äskeisen unohtaen syventyy tutkimaan pörssikursseja iPhonestaan.
Sampparaukka!
Yrittäkää ymmärtää ja antakaa anteeks, jos ollaan vähän öytöjä. Mut kattokaa näitä ja tulkaa sitte vasta meille aukoo jos pystytte !
Päivän kysymys: Kuka heistä vie voiton, kenen ajatusmaailmat kohtaa kanssasi?
Raskaan työn uuvuttamina saatii loistoidea, että vois syödä ! Sit syötii.
Bongattuja perusporilaisia:
Tiina 35v. Tulee vastaan lastenrattaita työntäen. Vieressä siksakkia polkevat äkkiseltään arvattuna noin 5-vuotiaat kaksospojat. Suu tiukkana viivana Tiina Tallaa Tannerta Työntäen Tuplarattaita kohti avointa päiväkotia. Myötätunnon tunteissa hymyillään ystävällisesti, mutta silmät horisonttiin tuijottaen hän runnoo eteenpäin. Pojat sentään huomioi meitä. Mielipuolinen virne lapsenkasvoillaan he sotkevat kohti. Viime tingassa ehdimme väistää pientareelle, mutta saamme kasvoillemme mitä kirjavimman skaalan HYVIN rumia sanoja. Suu auki jäätiin kattoo perään ja saatiin todistaa miten äiti lähes yhtä värikkäällä kielellä anto pojille kurinpalautusta.
Missä kasvatus?
Tsempit Tintille !
Pena 61 vuotta, entinen linja-autokuski, vaihtoi alaa viisi vuotta sitten juomapuolelle. Raskas ala, nimittäin alkaa aamukuudelta ja jatkuu yön pikkutunneille saakka niin kauan kuin seura kelpaa ja usein myös sen jälkeen.
Tänäänkin illan hämärtyessä ja toimiston sulkeutuessa Penan työpäivä jatkuu. Tämä mies ei periksi anna.
Silmät harittaen hän sitkeästi parantaa maailmaa tuijottaen tiukasti Gallen-Kallelan kivisiä kasvoja taskumatti seuranaan.
"Kuules Matti, mihi tää maailma o menos ku enää ei sossutkaa meille synnyinkaupungin uskollisil kannattajil enää mitää an. Ei leivämmurentakaa. Lähretääks Raumal?"
Penan päättäväisyys näkyy askelissa. Yks oikeel kaks vasemmal. Vielä hän kääntyy katsomaan Gallen-Kallelaa silmiin ja tajuaa taskumatin puuttuvan. Parilla horjumattomalla loikalla hän on penkillä ja nostaa kaksin käsin masan ilmaan. Verestävin silmin hän katsoo ystäväänsä ja hymyilee harvat ruskeat hampaat vilkkuen:
"Kaverii ei jätet!"
Marjaliisa 50v odottaa poikaansa, joka on viimein antanut kuulua itsestään viiden vuoden tauon jälkeen. Lie rahat pojalla lopussa? Marjaliisa on ostanut kaupasta mansikkakaakkua, nami, ja hellii mielessään elämänsä ainoaa valonpilkkua, rakasta poikaansa.
Lieventääkseen jännitystä hän valjastaa elämänkumppaninsa hihnaan. Tämä persialaiskissa Isadora seuraa häntä ulos ovesta alas kadulle. On päivän lenkin aika. Nahkahousut kiiltelevät Marjaliisan reisiä myötäillen ja niittivyö kilkahtelee kankulta toiselle. Marjaliisa tuntee olevansa ah niin hemaiseva ja siksi uskookin monen nuoren miehen katseiden kääntyvän. Onneksi Marjaliisa ei näe aurinkolasien takana piileskelevää myötähäpeää, jota hän vastaantulevilta kerää.
Vielä rohkaisuryyppy naapuribaarista ja poika saa tulla !
On siinä akalla elämä.
Päivikki, 29-vuotias, intoa puhkuva liikunnanopettaja saa ryhmän sohvaperunatkin juoksemaan Cooperin testin. Korvasta korvaan ulottuva hymy ei katoa hetkeksikään hänen selittäessään napatanssin alkeita viikonlopun tapahtumia kertaaville nuorille. Muutamalle hämmentyneen näköiselle nuorelle hän kuitenkin lupaa avaimet kuntosalille ja helpottuneet kasvot katoavat ovesta musiikin ulottumattomiin. Illalla Päivikki porhaltaa vielä vastaan pururadalla. Hahmo katoaa kauas horisonttiin ja kun itse pääsen kierroksen loppuun raskaasti huohottaen, tapaan jälleen hänet suihkunraikkaana porkkanaa rouskuttaen.
Päivikki -päivänpiristys !
Samuli 17, istuu ATK-luokan edessä silmälasejaan puhdistaen. Ajatuksissaan hän jo liitää internetin ihmemaailmassa. Tänään on tiedossa suuri taisto TEOS-sotilaiden kesken. Onneks exelit on hallinnassa ja Samuli saa sukeltaa omiin virtuaalimaailmoihinsa.
Ovi kolahtaa ja Samuli nostaa katseensa. Koulun kuumin HOT-mimmi sipsuttaa kuuden sentin koroilla käytävää pitkin. Samulin mahassa muljahtaa ja kädet hikoaa. Hän tuntee kuuman punan kohoavan kasvoilleen. Tyttö tirskahtaa käteensä ja kiiruhtaa ohi. Samuli ei kykene irroittamaan katsettaan tytöstä, ennen kuin tämä on kadonnut nurkan taakse. Samassa hän kuitenkin äskeisen unohtaen syventyy tutkimaan pörssikursseja iPhonestaan.
Sampparaukka!
Yrittäkää ymmärtää ja antakaa anteeks, jos ollaan vähän öytöjä. Mut kattokaa näitä ja tulkaa sitte vasta meille aukoo jos pystytte !
Päivän kysymys: Kuka heistä vie voiton, kenen ajatusmaailmat kohtaa kanssasi?
sunnuntai 13. marraskuuta 2011
pesijänaisen paluu
Nyt se suuri päivä koitti, armon päivä valkeni ! Hyvää isänpäivää kaikille rakkaille isille !
Antakaa meidän hieman selitellä.
Elämämme perustat horjuvat. Ei enää naapurirakkautta, ei lastenhoitoapua. Ei enää mitää. Paitsi elämää.
On tapahtunut suuria asioita. Vesilasissa porisee (/huom sisältää piilomainontaa).
Tässä ne tulevat. Arkiuutiset näin sunnuntain kunniaksi.
Studiossa iiiiiiiida ja misq.
Nopea katsaus uutisotsikoihin.
Mellakointia Opistontiellä
Juniorilipun vaihtuminen opiskelijakortiksi aiheutti tuskaa
Kahvipannu porisee Antinkadulla
Ihmispaljous aiheutti hämminkiä Hankasalmella
Väsyneen kotiäidin vinkit arkeen
Tulevan vuoden sää
-----------------------------------------------------------
Uutisista lisää mainoskatkon jälkeen, pysy kanavalla !
Mennään syömään, moi.
Ja vielä loppuun varoitus merenkulkijoille, autoilijoille ja metsäpalovaaran aiheuttajille.
Varoitus koskee pääasiassa aluetta Satakunta. Mutta kaikkien on syytä olla varuillaaan välillä Hanko - Utsjoki. Ida alottaa autokoulun.
PÄIVÄN KYSYMYS: Kuinka monta silmäparia tirkistelee selkämme takaa ruudulle?
PS. KUVITA ITE.
KUVAT OIS PLUSSAA.
Antakaa meidän hieman selitellä.
Elämämme perustat horjuvat. Ei enää naapurirakkautta, ei lastenhoitoapua. Ei enää mitää. Paitsi elämää.
On tapahtunut suuria asioita. Vesilasissa porisee (/huom sisältää piilomainontaa).
Tässä ne tulevat. Arkiuutiset näin sunnuntain kunniaksi.
Studiossa iiiiiiiida ja misq.
Nopea katsaus uutisotsikoihin.
Mellakointia Opistontiellä
Juniorilipun vaihtuminen opiskelijakortiksi aiheutti tuskaa
Kahvipannu porisee Antinkadulla
Ihmispaljous aiheutti hämminkiä Hankasalmella
Väsyneen kotiäidin vinkit arkeen
Tulevan vuoden sää
-----------------------------------------------------------
Uutisista lisää mainoskatkon jälkeen, pysy kanavalla !
Mennään syömään, moi.
Ja vielä loppuun varoitus merenkulkijoille, autoilijoille ja metsäpalovaaran aiheuttajille.
Varoitus koskee pääasiassa aluetta Satakunta. Mutta kaikkien on syytä olla varuillaaan välillä Hanko - Utsjoki. Ida alottaa autokoulun.
PÄIVÄN KYSYMYS: Kuinka monta silmäparia tirkistelee selkämme takaa ruudulle?
PS. KUVITA ITE.
KUVAT OIS PLUSSAA.
maanantai 4. heinäkuuta 2011
Hernekeitto
Rakkaat ystävät.
Kesähengarointi on parhaimmillaa ja me ollaa tosi huonoja dataamaa -ainaki yhes. Arvatkaapa montako hetkee me ollaa keksitty mitä järjellisimpiä ja järjettömiä teekstejä, ku on ahdistanu pahemma kerra märät rätit ja likaset seinät.
Ainii, oon tottunu kirjottaa ME muodossa kosk normi on että yhessä tehään ja toimitaa (ida kertoo miska kirjottaa ja toisin päi) mutta nyt se vietävän tyttö lähti pohojoseen poroja kahtomaa ! Oikeesti just kivaa, rento ruska riehuu siellä eiku oho sehä onki syksyllä no mutta kauniit maisemat varmasti ja kallaa tullee!
Joo. Ida tulee joskus takas ja sillä aikaa mä pistän tuulemaa ja kirjottelen tän täyteee et jot koska kun. Nonii mut joo. teen valetekstin et näyttäis tääl olis jotai.
Pääasia ollaan hengissä ja meiän elämä hymyileeeeeeeeeeeeee !
Joo ja haha aa ida anto sen UUDEN KÄMPÄN (nii tosiaajoo käytii hommaa sille asunto, tervetuloo kylää, kahvia keitän varmast se idallekki sopii siel on iso parvi jonne mahtuu nuQ ja iso naulakko ja hieno baaritiskin näköne juttu. Mut se ei oo baaritiski.) avaimen mulle, saan käydä siellä ! Arvatkaa oonko joka päivä siellä. Haluisin siivota sen mutta en voi jos se suuttuu. No ehkä keksin jotai muuta kivaa :D Tääl sataa jääkylmää vet, mut sydän lämmin ja mieli kiitollinen . Kiitos kaikki ihanat ihmiset että olette olemassa.
Ja ida olet myös ihana vaikka jossai siellä kaukana. Tuothan mulle vähän jäkälää ja poron sarvet.
Nauttikaa elämästä. Me kerrotaan taas täältä kuulumiseja kun niitä on.
Hyväää iltapäivää
sydämellä misQ ja idan puolesta lähetän sen puolesta myös terveissiä.
PÄIVÄN KYSYMYS: Paljon maksaa Kokkolan abcilla lehtipihvi?
PÄIVÄN KYSYMYS: Paljon maksaa Kokkolan abcilla lehtipihvi?
lauantai 18. kesäkuuta 2011
Mä ikkunoita putsailen.
Meistä on tullu virallisesti raksamiehiä. Keltaset kypärät pään päällä heiluen ja hiki valuen tehää duunii sata tuntii päiväs seitttemä päivää viikos. Ainaki melkei. Raksamiehet on mukavii ja työ on mitä parasta. Menit lankaan. HUIJJJJJASIN!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Totta oli se, et meil on keltaset kypärät ja ollaan raksalla. Mut työ. Se ei oo nii parasta, mut me tehdään siitä parasta. Hauskoja hetkiä. vauhtia ja vaaratilaneita. Keikkumista hihnojen varassa kaiteettomalla partsilla ja kauniin Porin katselemista kattohuoneiston katolta. (mitä nyt likasten ikkunoide läpi näkee). Sitä se on.
Tilannekuvia suoraan työmaalta:
Imuroin. Joku sammuttaa imurin kesken kiireisimmän työntouhun. Kurkkaan kaapin oven takaa, vaikka arvaan jo mistä on kyse.
"Mää tartte se imuri sit seuraavaks, ku mul on PIIP PIIP PIIPisti hommaa ja emmää niit ilma tikkaitkaa saa. Tuokaa ne sit mul. Röökitauko." (kimeällä äänellä).
Huokaisen: "Jooooooooooooooooooooooooooooooooooo.........."
Jatkan imurointia.
Pesen ikkunoita. Likatahroja toisen perää. Handy rapsuttaa sementtii ikkunapielest. Kaveri höhkii viereisel ikkunal, tosin partsin puolel. Ei tää toki oo ku viides kerta ku tätä puolta putsailen. Menny vaivaset 2,5h tähän. Pohdin, tätäkö tää on.
Kuulen askeleista, tuttu partaveikko vilahtaa näkökentässäni samat vaaleanpunainen paita ja housut Hugo Bossin vyöllä kiristettynä.
"Miltäs maailma näyttää?"
Sama kysymys ehkä viidettä kertaa tänään. Hymähdän ja jatkan työtäni.
"Idaaaaaaaa, JT (=juomatauko)???"
Lähdetään juomaan, kuus kerrosta vaa alaspäin, ei tunnu missään! Tätä väliä rampattu jo moneen otteeseen tänäänkin. Hissin pölyiseen oveen kirjoitettu, jaksaa jaksaa, ikään kuin lohdutukseks. Rappusia tuntuu olevan loputtomiin.
Saavutaan huoneeseen B41. Pöydällä on mikro ja jääkaapissa tuttuja roiskeläppiä vino pino. Pätevinä ruvetaan yhtä niist lämmittää. "Mammal on samallaine ku toi, paina öö tosta tosta ja öö ehkä viel tosta." Miska yrittää pätee. Ei toimi. Mikä on, mikro ei aloita tasaista kehräystään. Töpseli seinästä pois. Takas päälle. Ei tulosta. Sähellyksemme keskeyttää tuttu tasainen bassoääni: "Eikös tää oo ihan mukavaa hommaa?" Huoh,miten aseteltu kysymys just noin et siihen pitäis vastata kyllä. Tungetaa kylmää pizzaa suut täytee,jotta on mahollisimman vaikee vastata ja nyökytellään myöntävästi. (tais tulla valkone valhe?) Kylmäki pizza on hyvää ja pala toisen perään tungetaan samaan hengenvetoon. Partavesseli päättää häipyä -meiän onneks.
Pestään saunan ikkunaa. Toinen kädet sinisenä pitää ikkunaa ylhäällä, samalla toinen tumpelo yrittää huiskia luutilla (xd) suurimpia hämähäkin seittejä sameasta ikkunasta. Rakkaat raksamiehet saavat keskittymisemme hetkeks herpaantumaan. Se riittää. Nauru raikaa ja keikkuva jakkara paukahtaa päin kiuasta. Samassa tyttö makaa lattialla. Pelästyneet miehet näkevät ikkunasta toisen pään putoavan ja toisen jatkavan hysteeristä hihitystä. Mitä tapahtui? Ei kerrota. Nyt nolottaa.
Hipsimme päät matalana ikkunan alta, toivottavasti kukaan ei tuu vastaan.
Kaksi kerrosta alempana suoristamme ryhtimme ja yritämme koota itsemme. Tuntuu, että työpäivä ei lopu ikinä.
Kello löi jo viisi. Duunipäivä ohi, v i h d o i n k i n. Pettymyksemme on valtava, kun tajuamme molempien ulospääsyreittien olevan munalukolla lukitut. Salamana käännymme kohti ovea, josta juuri astuimme ulos -mutta liian myöhään. Lukko päästää vaimean naksahduksen. Olemme sisäpihan vankeja.
Ainoa avaimellinen ihminen on monta kerrosta ylempänä, työntouhussa. Kierrämme epätoivoisesti aluetta reunasta reunaan. Viimein havaitsemme rauta-aidassa pienen raon.
"Meiän on mentävä tost".
"Ei me voida, mä jään mahast kii."
"No mulla jää pää jumii, mut sit työnnetää."
Mahat vedetään sisään, aivot rutistetaan kokoon, se on menoa nyt.
Onneks huomenna ei oo töitä.
Mut ollaa me ehitty muutaki tehä ku töitä. Eile nähtii kotokunnan kamua (paikallisia porilaisia). Mentii luonnon helmaa eväskori käsivarrel keikkuen ja pidettii piknikiä. NAM. (Näin Aina Meillä.)
Pori hiljenee. Paitsi et lähetää kattoo kaverin uutta kämppää, mite hienoo hei !
Päivän kysymys: Kuka on pesijänainen?
Kesä ja kärpäset
Olemme pettyneitä. Olemme hyvin pettyneitä. Itseemme.
Taas on menny iha liikaa aikaa siitä, ku viimeks ollaa kirjoteltu. Täs on opisto ehtiny loppua (yhyy) ja töitä paiskittu. Juhlat juhlittu. Elämä jatkuu.
Täs on tapahtunu paljon. mitä oltais haluttu kertoa, mut enää ei niistä viitti kirjotella.
Mut nautitaa kesästä ja bloggauksista !
Päivän kysymys: Missä olemme heinäkuun alussa?
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
SL 33.
Elämämme tässä ja nyt:
Istumme neljän seinän sisällä.
Nyt väsytttää.
Päätämme pääsiäisen pyhät ja panemme pois paaston paineet.
Huomenna.Huomenna, jos Jumala suo, lähetään takas opistolle ! Oi_meil_on_onnenpäivä_ !
On ollu kivaa täällä,mutta jättetrevlig siellä. Valmiiks väsyneinä lähetään valvoo vikoi viikkoi !
Meille kuuluu hyvää.
LÄHETÄMMe TERVEIsiä kaikille heppahulluille. sataprosenttine vastaus kuvan lähettäneille. Musamaullas ei välii, mut me kuunnellaa Pietari-oratorioo.
kiitos hei.
peeäs. parannetaan blogggauksssssiiiiiii kyl täs okei anteeksi.
ppps. Blogataan myöhemmin viel lomasta. EHHheheh.
Päivän kysymys: Millä sanoilla alkaa SL 33 ?
Istumme neljän seinän sisällä.
Nyt väsytttää.
Päätämme pääsiäisen pyhät ja panemme pois paaston paineet.
Huomenna.Huomenna, jos Jumala suo, lähetään takas opistolle ! Oi_meil_on_onnenpäivä_ !
On ollu kivaa täällä,mutta jättetrevlig siellä. Valmiiks väsyneinä lähetään valvoo vikoi viikkoi !
Meille kuuluu hyvää.
LÄHETÄMMe TERVEIsiä kaikille heppahulluille. sataprosenttine vastaus kuvan lähettäneille. Musamaullas ei välii, mut me kuunnellaa Pietari-oratorioo.
kiitos hei.
peeäs. parannetaan blogggauksssssiiiiiii kyl täs okei anteeksi.
ppps. Blogataan myöhemmin viel lomasta. EHHheheh.
Päivän kysymys: Millä sanoilla alkaa SL 33 ?
tiistai 19. huhtikuuta 2011
KÖRÖ KÖRÖ KIRKKOON.

Starttasimme kirkkokäynnit rakkaasta naapuristamme Pomarkusta. Tämä Pomarkku kun on meille Söörmarkkulaisille sama kuin Venäjä Suomelle. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo vallitkoon kuitenkin välillämme.
Lähdimme liikkeelle (isien maasta) hyvin varustautuneena, vaikka eväät unohtu. Niin. Matka taittui siis rattoisasti uljaan prinssimme selässä. Matkanopeus oli noin 36km/h, mutta alamäessä saavutimme jopa viidenkympin . Eikä ees pelottanu. Kuopissa Idan mahanpohjassa muljahti, mut ei ihme ku se istu takan hei. Matkaa oli siis rapiat 20 kilomeetteriä, ni piti pysähtyä useemman kerran verryttelemään uuuu. siis uupuneita jäseniä.
Taukopaikalla haaraperus haaraperus ! Oli varmaa Jyväskylään matkaajilla makiat nähtävyydet, aitiopaikalta, keskellä tylsää metsää. Kaks tolloo hyppelemäs. Ne varmaa tajus autos, et landel ollaa !
Paluumatkalla kaiken huipennos oli kaks vieläki vajaampaa matkalaista tunkemassa evästä kypärän alta, yli ja visiirin välistä, mistä ikinä sai mahtumaankaa. Ja uskokaa tai älkää kypärän alta, jos olis kattonu, ni ei ees löytyny blondei hiuksia !
Ennen kirkkoo kerettii kävästä Pomarkun ylpeydessä, SALESSA. Johan oli nähtävyys ! Kerran sulaneita jäätölöitä. Mutta pahin on vast eessä. Pieniä kauhun hetkiä kassal, mut Ida selvitti sen niiiiiin COOLISTI _kylmän viileesti vinguttaen visaa_ et sillä esiintymisel pääsis Hollywoodii asti ! Tulipaha ostettuu kalliit patterei. Ja mitä olis pääsiäine ilman vanhoja kunnon MINGON-munia? No ainaki parempivointista !
Kirkossa. "Minä tahtoisin isä jo kotiin, isi ku mua väsyttäääää..." EI. Tämän sijaan soitimme rohkeasti virren 260 päälle SL 260 "Betlehemin sydänyössä" siinä vaiheessa ei paljon lampaat lepäilly ja akkua revittii kovaa kyytiä irti ku melodianäyte mobiilivirsikirjassa ei muuten halunnut hiljetä. Tässä vaiheessa tahdomme kiittää Pomarkun kirkon kanttoria, joka urheasti tuuttasi bassoa päälle sekä kanssakuulijoitamme, jotka käytöksellään osoittivat ihailtavaa kärsivällisyyttä.
Hautausmaalla odottelimme ja kiertelimme kauniita kuolleita katsellen, jotta polliisisetä ehti kiihdyttää turvallisen matkan päähän. Täytyy huomauttaa ettei me kauheesti kuskin ajotaitoja epäillä, mut sen verra kuitenki et nähtii parhaaX hetki piileskel hautapaasie lomas. Oli muute kaunist.
Paluumatkalla ostimme kaksi litraa rasvatonta maitoa sekä urheasti päät pystyssä ohitimme kuolleeen kotikuntamme kovispoppoot, onneks me ollaan opistossa :D
Sieltä on turha elämää ettiä. Siis Noormarkusta.
Tähän väliin sanottakoon, että olemme ottaneet osaltamme osaa (voiko niin ees sanoa?) kiivaaseen keskusteluun uudesta eduskunnasta. Ollaan mietitty että rakkaat Perussuomalaiset voitte järkätä jonku sukupuolivaihdosjärjestelmän, nii meistä vois tulla pari. Miska M niinku mies ja Ida I niinku Ilmiselvä_äiti. Ajatus- ja arvomaailma kohtaavat. Ulkonäkökin miellyttää. Niin siis Miska olis tietenki kommee lätkäjätkä.
Ei olis ressiä yksinelosta ja ehkä opittais riitelemään.
Mutta jatketaan.
Illalla perussettii. Lapset kainalos iltasadut, hammaspesut ja päivittelemään.
Nyt hyvät yöt, kauniit unet.
Huomenna uusi päivä uudet kujeet.

Päivän kysymys: Paljon varaat rahaa, kun ostat ACCUpattereita?
maanantai 18. huhtikuuta 2011
ANTEEX.
Me ollaa oltu muka nii kiireisii ettei olla ehitty päivittää mitää, mut nyt ollaa kotopuolessa lomailemassa pääsiäisen kunniaks... :) ja lomallahan ei muuta ookkaa ku aikaa. Tai toisilla on. Meidän lomailu ku on mitä on.
Olemme tehneet:
-siivousta
-lastenhoitoa
-vaipanvaihtoa
-yövalvontaa/syöttöä
-ruokaa
-lakanan vaihtoa
-astianpesukoneen tyhjennystä ja täyttöä
-sukkien lajittelua
-elämyksiä
Ja näiden lisäksi ollaan yritetty ettii mekkoi kevät_juhlaan. AAARGHH!!! t.ida
MÄ,ÖÖOÄLÖÄPKPKLKL t.miska
Mutta mitä olemme puuhailleet tällä valillä?
No me käytii maitoisissa ottaa tuntumaa tuleivaisuuden varalle. Oli ihan söpöi. Rusavalle synty pikku punapää prinssi. Eikä tässä oikeen oo mitään ihmeempää tapahtunu. Kaikkee pientä mut ne on jo unohtunu.
Elämä jatkuu -tukkasilmillä.elämäedessä.
Teemme parannuksen. Uskokaa tai älkää.
Päivän kysymys: Kannatatko kestovaippoja?
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Lipesi kuin lipeäkala.
Nyt on lomat lomailtu ja eilen palattiin tänne keltasten seinien sisään rakkaaseen opistokotiin.
Loppu loma meni nopeesti ja sunnuntaina Ida pakkas kamppeet ja lähti kohti Tamperetta viettää viimesiä lomapäiviä Annen kämpille. Ei Miskakaa sunnuntaita iha rennosti ottanu, vaa tuskaili seki pakkauspuuhissa. Miskaparka heräs, ku kukko huus, hyvin levätyn yön jälkee kello kuus (takana viis tuntii unta).Keräs kimpsut ja kampsut (!) ja oli jo kaheksalta Tampereen asemalla. Siellä se raukka veitti pari tuntia enneku sai Hiljahosta seuraa. Sen kans ne kaks sitte shoppaili ja jahtas kännykkää koko aamupäivän. Eikä ne lopettanu sittekää ku Ida ja Anne liitty seuraan. Sitte vaan jatkettii samaa rataa porukalla urakalla.
Jossai vaihees Anne lipes ku lipeäkala porukasta ja päädyttii jällee asemalle, jossa ooteltii jonki aika... VR petti. taas. Tällä kertaa oli kuitenki vaa puol tuntii myöhäs. Pisteet siitä.
Juna- ja taksisähläysten jälkee päästii kuitenki turvallisesti tänne toiseen kotiin. vitsi sitä autuutta ( jep tosi vitsi murjastiiki) ku näki kaikki ihanat rakkaat opistolaiset. On muute saatu hiuka makee pöytäfudis ! :)
Illalla pidettii kunno iltareeni porrasjuoksuineen alkavan uuden elämän kunniaks.
ON MUUTE MAHTAVAA OLLA TÄÄLLÄ ! KAIKKI NII RAKKAITA. ON MUUTE.
PS. Rakastetaaa riparipoikii, mut toivotaa et ne löytää huolehtivat vaimot, jotka opettaa ne siivoo ja pitää huolta limahiiristä !

PÄIVÄN KYSYMYS: Jos VR:n juna lähtee puol tuntii myöhäs Tampereelt, mihi aikaa ollaa Jämsäs?
![]() |
| VR -kävellenkin olisit jo perillä. |
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Porii eks tiä?
Moro ja tervetuloo mee kans kiärtää Porii.Kat ny ko o sitä pori torii ja pärekorii. Kaik ol siis eile. Esti me miätittii kyytei mut sit päästii ja kyl ol komiaa! Kiärrettii kirpparei mut ei kerrot mitä ostettii... ;) Ot ny sit selvää. Käytii me kahveelki yhre ystävättäre kans ja juttuu tul ja uusimma porijuaruki kuulti. Sit tua noi nii syätii ja syätii. Kiärreltii kaupois ja vingutetti visaa - ny on si kyl kas paitaa ja houssuu.
Tul nälkä. Taas. Mentii ässää. Mukaa tarttu muummuas banaanei ja appelsiinei (en tiä, jotai piänt viä). Sit mentii ettii jotai hyvää ja halpaa ruakapaikkaa ja lopult löydettii Sokoksel miäste pukkari. No sin sit mentii ja syätii. Nälkä läht.
Kävästii me kyl tavoist poiketeki josai Seppäläs ku nii kovii alei ol. Siä aiva riamastuttii ko paril hassul rahal sai kutei jos jonkimmoisii. Lähin pyärittii kuitennii jätkie puolel ja vaatet ol vaik muil jakaa. Vaattei ol syli täyn ko suunnattii pukkareil. Tiätenki just mee tuuril keske vaatteite vaihro kyyti soit ja käsk tul. RUTTO. Ei siin auttanu muu ko viär kassal ja ravistel ne viis senttiset tasku pohjalt. Vaatteet o mei ny!
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
lommooo!
Ollaa lomailtu. Iha normiviikko ollu. Ollaa ahkerasti nukuttu ja syöty. JOo hyvää hiihtolomaa vaa kaikille.
Alkuloma menny oikeesti vaa ollessa. Totuttu tähä toiseenki elämään -vai ollaanko? No ollaan !OLLAKKO VAI EIKÖ OLLA -siinä vasta pulma. RREeeeenttoa ainaki ollu ja henkinen valmistautuminen ens viikol alkavaan elämänhallintaa rakastavaan rääkkiin joka toivottavasti pelastaa meiät ! Katotaan ni mummola I reenaa ahkerasti tulevat viikot.
POri hiljenee. Kuulemiin.
PEäs hyvä Aikku Saarinen ja Lähteenmäki.
PÄIVÄN KYSYMYS: Onko Matti Heikkinen söpö?
Alkuloma menny oikeesti vaa ollessa. Totuttu tähä toiseenki elämään -vai ollaanko? No ollaan !OLLAKKO VAI EIKÖ OLLA -siinä vasta pulma. RREeeeenttoa ainaki ollu ja henkinen valmistautuminen ens viikol alkavaan elämänhallintaa rakastavaan rääkkiin joka toivottavasti pelastaa meiät ! Katotaan ni mummola I reenaa ahkerasti tulevat viikot.
POri hiljenee. Kuulemiin.
PEäs hyvä Aikku Saarinen ja Lähteenmäki.
PÄIVÄN KYSYMYS: Onko Matti Heikkinen söpö?
Tilaa:
Kommentit (Atom)












